Äitienpäivät

Äitienpäiväjumalanpalveluksessa tänään oli peräti kaksi Tuikkua mukana: Noora ja Maiju. Ei se määrä vaan ... Kyllä laulua irtosi näistäkin ihan mukavasti. Aika-ajoin meitä oli urkupenkillä kolme. Minulle meinasi olla välistä keskittymisvaikeuksia kun piti seurata jumalanpalveluksen kulkua ja vastailla kysymyksiin sun muuta. Oheinen piirros syntyi soittopöydän ääressä. Ja paperina minun virsilista päivän virsistä. Että silleen.
Juhlat jatkuivat seurakuntakodilla ja siellä odotti Petra, kolmas Tuikku. Ja lauluaraikui.

Keskiviikkona kokoonnumme Luotojärvelle lettukesteihin. Mutta se on jo toinen juttu.
Palataan.

Hiljainen viikkoko???

Tänään tuli hiljaiseen viikkoon eloa ja vipinää. Ei tullut mieleenkään yrittää hiljentää meininkiä. Se vaan oli niin riemukasta laulamista että se vei mukanaan ja piristi muuten niin hiljaista viikkoa. Pääsiäinen on tuossa tuokiossa, koululaisilla pääsiäisloma alkamassa ja mieli riemukas. Siinä lyhykäisyydessään tämän päivän harjoitusten tunnelmat.
Ensi viikolla taas jatketaan. Moi!

Virvon - varvon

Tänään lie ollut liikkeellä jos jonkinlaista sakkia kulkemassa ovelta ovelle, virpomassa ja varpomassa. Kaikki eivät kuitenkaan ainakaan koko päivää olleet kylillä kulkemassa. Kolme iloista ja kirkasäänistä Tuikkua oli kirkossa laulamassa. Minulle se merkitsi enemmän kuin mikään virpominen. Laulut helähtivät kauniisti ja kuulemma kuuluivat kirkkokansalle hyvin. Heistä iloitsen tällä kertaa hyvin runsaasti.
Keskiviikkona homma jatkuu seurakuntakodilla normaaliin aikaan. Ja sitten: HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ kaikille.

Säpinää

Hiukan arvelutti tänään mennä harjoituksiin. Aprillipäivänä tuikkuikäisille saattaa pälkähtää päähän vaikka mitä. Mutta mitä vielä: säästivät minut mokomilta juoksutuksilta, enkä minäkään edes suunnitellut mitään jekkua. Ritalla oli sitä paitsi minulle tuomisia ämpärillinen karkkia. Sellainen pieni eikä ihan täysikään mutta ele oli tosi mukavan makuinen. Sain myös pääsiäis- (vai mikä se oli) kortin. Allekirjoittajina Rita, Jutta ja Maiju. Kiitos siitä!

Kävimme kirkossa kokeilemassa miten laulu sujuu urkujen säestyksellä. Uskomaton oli suoritus, kun lisäsin ja lisäsin äänkertoja ja laulu kuului kaiken läpi. Oli ainakin äänet auki. Ei tee heikkoakaan, jos palmusunnuntain messussa laulavat samalla tavalla. Toivotaan, vaikka en minä siellä täysillä uruilla säestä.

Välillä sain melkoisen konsertin kun puolikymmentä käsi- ja jalkaparia soitti sydämen kyllyydestä kahdella sormiolla ja jalkiolla. Siinä sitä oli säpinätä.

Peruutus peruttu

Viime kerralla näytti siltä, että ensi viikon harjoitus jäisi väliin. Se tieto on nyt sitten peruttu, eikä se ole aprillia, vaikka silloin onkin aprillipäivä. Johtava kanttorimme Minna on sitä mieltä, että kuoroharjoitus on tärkeämpi kuin "hölöpaöaveri". Minä olen täysin samaa mieltä. Ehdinhän olla siellä palaverisskin aamupuolen päivästä.

Tänään oli meillä iloinen ei perhe- vaan kuorotapahtuma. Senja tuli sytyteltäväksi muiden Tuikkujen joukkoon. Tervetuloa! Onhan se ekaluokkalaiselle kova juttu kun koko ohjelmisto on uutta. Toivon, ettei alku pelota liikaa. Toivottavasti tästä tulee pitkäaikainen juttu.

t. Jaakko

Moicca

Keskiviikkoiset harjoitukset jatkuvat jälleen kahden harjoituskerran tauon jälkeen. Minusta ainakin tauko tuntui jopa pitkältä.
Kevät on pitkällä ja palmusunnuntai tulee tuota pikaa. Silloin, siis 5. 4. on seuraava esiintyminen ja se on jo kirkossa. Siihenkin otettiin ihan uusia lauluja mutta kuten tunnettua, ne opitaan vauhdilla. Niin nytkin.
Se harmittaa kun harjoituspäivä piti muuttaa keskiviikoksi: kahden viikon päästä on TAAS harjoitustauko kun minulla on työpalaveri Savonlinnassa. Keskiviikot eivät muutenkaan ole hyvä keksintö harjoituksille, koska se karsii viides- ja kuudesluokkalaiset pois. Jospa ensi syksynä asia jollain keinolla korjaantuisi paremmaksi.

Sitä ennen meillä on edessä kevät ja monet mukavat jutut. Pidetään lippu korkealla.

terveisin Jaakko

Terveisiä teatterista

Niin on yksi hiihtolomapäivä "tärvätty" riennoissa Savonlinnassa. Katto-Kassinen käytiin katsastamassa eikä pelätty yhtään, päinvastoin. Herpaantumatta meni parituntinen ja tyytyväistä oli sakki näytöksen jälkeen.
Sitten söimme hienosti ravintolassa. Liekö ateria ollut raskas mutta aterimet olivat: Petra bodasi veitsellä ja haarukalla hauikset kuntoon. Taisi siinä toistenkin kunto kasvaa samalla kun mätettiin ruokaa lautaselta. Maijulta meinasi jäädä pihvi lautaselle raskaan haarukan vuoksi. Kanakori oli joidenkin suosikki. Kuski tilasi Konemiehen pihvin, kuinkas muuten ja minä siitä innostuneena tuhosin Kapteenin pihvin. Oli ihan mukava olla joukon kapteenina.
Sitten vielä menimme Pikku-Saimaaseen masut täynnä kellumaan puoleksitoista tunniksi. Taisi Janilla olla hiljainen kuoro kotiinvietäväksi. Sen verran Tuikkujen liekki sammui, että kaksi seuraavaa keskiviikkoa pidetään paussia. :( Vasta 18. maaliskuuta on seuraava harjoitus. Siitä odotan totisesti kunnon rutistusta loppukevään rientoihin. Ollaanpa kuulolla, miten silloin laulu soi.
Tällä kertaa ei tullut tippa linssiin. Se ainoastaan harmitti, kun Rita ja Säde eivät päässeet mukaan. Toukokuussa yritetään päästä johonkin uimahalliin sammuttamaan Tuikut kesäksi. Toivottavasti silloin kaikki pääsevät mukaan.

Hyvää, vai sanoisinko parempaa jatkoa. t. Jaakko